Irina Javne

Kuva Hanne Nykänen

Runoilija ajatteli lapsena, että runoilijalla pitää ennen kaikkea olla muistelmat ja kirjoitti ensimmäiset 10-vuotiaana. Sen jälkeen hän aloitti runojen kirjoittamisen.

Päiväkirjat kuvaavat runoilijaksi kasvamista ja sisältävät runoja. Ensimmäinen runoteos Olen syntynyt, sanotaan (2010) kuvaa runoilijan äidinpuoleisen karjalaisen evakkosuvun hiertävää kotoutumista uuteen kotiympäristöön ja yritystä saada arvostusta paikallisesta kulttuurista eroaville perinteille. Perinteiden säilyttämiseen ja siirtämiseen sisältyi niin surua menetetystä kuin omanarvontunnon vahvistamista.

Toinen kokoelma Euroopan kylmin talvi (2012) jatkaa samaa teemaa, mutta laajentaa sen Euroopan mittakaavaan. Erilaisuus voi johtaa kylmään kohteluun ja se voi jatkua sukupolvelta toiselle. Suku voi omaksua ympäristön kylmyyden huomaamatta omaksi toimintatavakseen. Sisällämme on aina historia, vaikka emme sitä huomaa.

Javne kirjoittaa kolmatta kokoelmaa, joka on trilogian viimeinen osa ja se yhdistää molempien vanhempien suvun tarinan, joille on yhteistä siirtyminen sodan tuhoamista maisemista uusille kotiseuduille. Javne on opiskellut suomen kieltä ja viestintää. Hän opettaa viestintää.